Reino Kalliolahti

Reino Elias Kalliolahti (15. huhtikuuta 1917 Kuhmalahti – 29. syyskuuta 1992 Tampere) oli suomalainen näyttelijä. Kalliolahti syntyi 18-lapsiseen perheeseen. Ennen näyttelijäksi ryhtymistään hän työskenteli leipurina ja kondiittorina Viitasaarella ja Tampereella. Hän toimi sotavuosina rintamalla lääkintäaliupseerina. Haavoittumisen jälkeen Kalliolahti joutui kotirintamalle ja vuonna 1943 hän pääsi Tampereen Työväen Teatteriin näyttelijäoppilaaksi. Hän oli näyttelijänä Jyväskylän Työväen Teatterissa 1945–1951 ja Tampereen Työväen Teatterissa 1951–1982. Kalliolahti oli 15 vuoden ajan Pyynikin Kesäteatterin toiminnanjohtajana ja hän ideoi sekä toteutti yhdessä lavastaja Leo Lehdon kanssa teatterille pyörivän katsomon joka valmistui 1959. Kalliolahti ohjasi myös harrastajateattereissa ja opetti Tampereen yliopiston näyttelijäopiskelijoita. Kalliolahti teki pitkän uran teatterinäyttelijänä Tampereen Työväen Teatterissa, jonka toisen kerroksen tasanteelle on pystytetty patsas hänelle. Kalliolahti näytteli myös jonkin verran televisiossa. Hänen ehkä tunnetuin roolityönsä on Kilun isän rooli televisiosarjassa Pertsa ja Kilu (1975). Hän esitti myös Lahtista Rintamäkeläisissä. Ainoan pääroolinsa valkokankaalla hän teki elokuvassa Mommilan veriteot 1917, jossa hän näytteli Alfred Kordelinia, aikansa rikkainta suomalaista miestä. Mommilan veritekojen ohella Kalliolahden ehkä tunnetuin rooli oli Pirtamon vanhaisäntä Veikko Kerttulan TV-elokuvassa Simpauttaja. Kalliolahti palkittiin Pro Finlandia –mitalilla vuonna 1972.